20.2.2016

Haaveet eivät toteudu haaveilemalla

Jokainen joka on toteuttanut unelmiaan (tai on matkalla kohti niiden toteuttamista) tietää tämän. Unelmien toteutumisen takana on iso kasa tuskaisia hetkiä, voiton riemua, suunnitelmien tekemistä, pään seinään lyömistä ja hikeä. Itse olen matkani alussa ja voin sanoa, että kaiken innostuksen, haaveilemisen, naurun ja hymyn matkaa siivittää myös tuskainen arki jonka keskellä tätä matkaa tehdään. Silti, onnellisempana kuin koskaan!




Kun reipas pari vuotta sitten tein sen päätöksen, että lähden toden teolla opiskelemaan valokuvausta oppiakseni kaikki salat ja vinkit valokuvauksesta, ei minulla ollut harmainta aavistusta mihin kaikkeen vielä joudun, ja varmaan hyvä niin. Tälläkin hetkellä vietän viikon ainoaa "puolivapaapäivää", tarkoittaen sitä että minulla on hetki aikaa (iso kasa koevedoksia on latautumassa kuvatilauksen sivuille) rustailla kuulumisia ja ajatuksia myös ihanan tukijajoukon, asiakkaiden ja muiden seuraajien silmille. Monen monta blogikirjoitusta on luonnosten syövereissä "lähes valmiina", odottamassa viimeistelyään ja kirjoitusvirheiden tarkistusta. Hirveästi olis kaikkea kerrottavaa mun suunnitelmista ja haaveista ja tästä mun matkasta kohti valokuvaajaa!

Koulu oli ohi joulukuussa, tammikuussa otin vastaan työn johon raahaudun aamuisin päässäni vain ajatus siitä, että kohta maksussa on laitteistohankinnat ja tietysti vuokra maksettuna ja pöydässä ehkä muutakin kuin näkkäriä. Olen iltaihmisiä joka ei muuten totu tähän päivärytmiin millään! Kun melatoniinit on huitaistu mehun kera illalla naamariin (on muuten tuote jota suosittelen muille iltavirkuille tyypeille!) olen jotenkuten valmis aamulla kellon 04:30 herättäessä viemään koiria ulos, juomaan pikaisesti aamukahvin (osan juon termarimukista matkalla), skrapaamaan auton jäästä ja lähtemään kohti loputtomalta näyttävää linjastoa.

Ongelmana on ainainen sama, ajanhallinta. Siihen kun lisätään ripaus tätä haaveilua ja tätä isoa unelmaa -se tietää pitkiä iltoja koneella puuhastellen ja tasapainottavana elementtinä vapaapäivinä metsässä tausta- ja rekvisiittamateriaaleja etsiskellen. Näiden välissä tietysti pääsen kuvailemaan aivan älyttömän ihania malleja, viisauksia jakavia viisivuotiaita, kauniita raskausmasuja, suloistakin suloisempia vauvoja ja kauniita häitä. Ihana olla näissä hetkissä mukana, ja tälläkin hetkellä morsiamen kanssa jännitetään että pysyykö lumi viikonlopun yli maassa ja keli  kauniina!

Tällä hetkellä voin vihjaista sen verran tulevasta, että erilaiset teemakuvaukset alkavat ja pääsiäisenä Karviassa on ensimmäinen lapsille suunnattu teemakuvaus (siitä lisää myöhemmin) ja muutkin teemakuvausten suunnittelut vuodelle 2016 alkavat olla loppusuoralla ja tulossa on kuvaushetkiä myös aikuisille, perheille ja pariskunnille. Lasten ja lemmikkien joukkokuvaukset pysyvät tottakai myös menossa mukana loppuun saakka!

Lisäksi aivan ihania yhteistyökumppaneita on kerääntynyt matkanvarrella ja esimerkiksi koirille järjestetään joukkokuvaustapahtuma toukokuussa juuri avattuun Musti&Mirri myymälään Kankaanpäässä! Myös yksi isompi suunnitelma on parhaillaan siirtynyt mietintämyssystä kohti toteutusta ja oon aivan älyttömän innoissani asiasta!

Ihan (ihan ihan ihan tosi) pienen hetken päästä (hästägi itsensähuijaaminen) mun kello ei herätä enää 04:30 vaan saan saan juoda rauhassa pari kuppillista maitokahvia ja valvoa hyvällä omalla tunnolla suunnitellen ja tehdä töitä ilman kellokorttia.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! Koska haluan huomata kaikki saamani viestit (ja vastata niihin!) julkaisen viestit vasta, kun olen lukaissut ne itse läpi ^_^ !

© IKUISTETAAN TUNNE.

valokuvaaja Kankaanpää, valokuvaaja Karvia, perhekuvaus, muotokuvaus, studiokuvaus, tapahtumakuvaus, hääkuvaus, hautajaiskuvaus, joulukorttikuvaus, minikuvaus, huomenlahjakuvaus, lapsikuvaus, Jonna Lentovaara

Maira Gall