Kuvia pelon kustannuksella?

Reipas viikko sitten vieteltiin yhdistyksemme perinteisiä (eikös voi sanoa perinteisiä, jos tapahtumaa jo toista kertaa järjestetään ;)) "Kesäkuntoon" -mätsäreitä. Sen lisäksi että koko tapahtumassa oli tietysti aikapaljon järjestämistä, rakenneltiin tapahtumapaikalle taas koirien kuvausstudio jossa kuvaus oli ilmainen. Nyt, koevedokset ovat viimeinkin valmiit ja kuvattujen nähtävillä -toivottavasti seasta löytyy mieleisiä ja tietysti koirienne näköisiä otoksia!

Tämä kirjoitus sai alkunsa kuitenkin siitä, kun kuulin monenmoista kokemusta koirien studiokuvauksesta erityisesti arkojen koirien kanssa.

Päivä oli kaikenkaikkiaan ihanan vilkas! Kuvattavia löytyi välillä ihan jonoksi saakka ja kärsivällisyyttä löytyi niin jonottavilla, kuvattavilla kuin kuvattavien omistajilla. Koirien joukkokuvauksia oli viimeksi viime kesänä, eli mullakin oli ihana päivä pitkästä aikaa koirien parissa! Iso kiitos kaikille kuvaukseen osallistuneille, olitte ihan huikeeta porukkaa :)

Mätsärikuvaukset ovat sikäli haastavia, että ensinnäkin joutui kikkailemaan jo taustan kanssa ihan hirveästi! Millaisen taustan kehittää maneesiin jossa koirien tassut ovat jatkuvasti hiekassa, taustaan saatetaan merkkailla tuon tuostakin, pohja on epätasainen (ihme kyllä, yhtäkään merkkausta ei siivottu tänä vuonna! Vau!) ja hälinän lisäksi tausta ei saisi olla pelottava koirille jotka ovat kenties ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa, saatika kuvattavana. Edellisenä iltana sitten rakenneltiin trukkilavoja, levyä ja lautoja käyttäen mahdollisimman toimiva systeemi johon saatiin pystytettyä ostamani lattiamatto joka kestää kymmenien tassujen kynnet ja josta kuran saa helposti lakaistua ja tarpeen vaatiessa pestyä pois.

Mätsärikuvausten idea tällaisessa tilanteessa ei ole niinkään se kuvaus. Moni murehtii saako siitä omasta koirasta yhtään kuvaa kun kyseessä on pelokas tai todella vilkas koira -kaikki koirat ollaan saatu aina kuvattua ja toivottavasti tämä kuvaustilanne osoitti monelle myös sen, että mikään koira ei ole liian haastava kuvauksiin.  Tämän lisäksi tärkeintä on tarjota koiralle (ja omistajalle tietysti ;)) uusi kokemus.

Kokemuksen on oltava koiralle aina mukava. Kuulin aika monta surullista tarinaa siitä, miten arkaa koiraa on kuvauksissa viety, on otettu kuvia "hinnalla millä hyvänsä" vaikka todellisuudessa jokainen koiraihminen ymmärtää ettei koiran ilme koskaan huijaa -kun sitä pelottaa niin se näkyy kuvissa aina.

Täytyy sanoa, että omalla koirahistorialla on todentotta hyötyä näissä kuvauksissa. Kun on tullut työskenneltyä erilaisten koirien kanssa jo pelkästään koulun takia aikanaan, löytyy kotoakin kaksi omaa herraa joilla molemmilla on tietyllä tapaa vaikeat luonteet; pehmeä arkajalka ja metsästysviettinen ja miellyttämisenhaluton jääräpää. Tämän kuvauksen myötä sai ihan uutta puhtia taas Kankaanpään koiraharrastajien yhdistyksessä kurssien vetämiseen -kiitos siis myös siitä kuvattaville :)!

En luultavasti kuvaisi koiria (tai eläimiä ylipäätään) mikäli omaa kokemusta koirista ja niiden kouluttamisesta ei olisi. Ne osaa nimittäin olla todella haastavia otuksia välillä x)!

Oikeassa studiotilassa kuvaaminen (saatika miljöössä!) on kuitenkin niin kovin erilaista. Pystyy pitämään kaikkia lankoja, eli häiriötekijöitä, palkkioita ja muuttujia käsissään. Koiran mielenkiinnon ohjaaminen on helpompaa kun ympärille on luotu koiran vaatima ympäristö ilman ylimääräisiä ärsykkeitä (joita mätsäreissä riittää kun kuvaustila on avoin ja nenäänkin kantautuu kanttiinin tuoksu yläpuolelta ;)). Kaiken kaikkiaan koen, että koirien kuvaaminen on yksinkertaista kun sen oivaltaa.

Siksipä en ymmärrä, miten koiralle saadaan kuvauksessa pelkotiloja tai koiraa kuvataan vaikka tilanne on sille yksinkertaisesti liian vaikea ja/tai pelottava. Kuvaa ei koskaan tule ottaa hinnalla millä hyvänsä jos koira joutuu maksamaan siitä yhden huonon kokemuksen. Huonon kokemuksen selättäminen saattaa viedä paljon aikaa kuvausten jälkeen, ja huono kokemus kuvaustilanteesta saattaa heijastua mitä ihmeellisimpiin asioihin tulevaisuudessa, studiovalon satikkaan, kameraan tai pitkään ruskeatukkaiseen kuvaajaan.


Yksi valokuvaajan tärkeimmistä ominaisuuksista on liian vaikeassa tilanteessa myöntää, että tällä kertaa niitä hyviä otoksia ei ole tulossa ja koira tarvitsee kentien muun ympäristön, palkkauksen tai yksinkertaisesti ihmisen (pelot eri sukupuolia kohtaan) kuvaamista varten ja kuvaus tulee suunnitella uudestaan sekä omistajan että kuvaajan toimesta.

Tästä voisi kirjoittaa lukemattoman monta juttua. Mutta koska suuntaan tämän erityisesti koirien omistajille jotka harkitsevat koiriensa kuvauttamista studiossa (joka on väistämättä koiralle vaikeampi ympäristönä kuin miljöössä ulkona). Tutustukaa valokuvaajaan ja kysykää rohkeasti koirakokemusta ja sitä, miten kuvauksessa toimitaan. Millaisia palkkioita kuvauksessa käytetään, miten koiraa johdatellaan kuvauksessa ja miten toimitaan jos koirasta ei kertakaikkiaan saada onnistuneita kuvia koska se pelkää.

Loppuun pienenä muistutuksena vielä kaikille lahjakorttien saajille, muistakaahan varailla kuvausaikanne ajoissa! Tällä hetkellä kesän viikonloput ovat pitkälti täynnä. Perjantai-päiviä on vielä muutamia vapaana, mutta nekin täyttyvät parasta aikaa nopeasti.

Lisäksi toukokuussa (päivä varmistunee ihan pian!) kuvaillaan Kankaanpään Mustissa ja Mirrissä, joten mikäli studiokuvaus kiinnostaa koirasi kanssa, pysy kuulolla asian tiimoilta. Kuvaus järjestetään arkipäivänä.