9.11.2016

Pieniä vinkkejä lasten joulukorttikuvaukseen tulijoille

Lasten joulukorttien kuvauspäivät lähenevät oikein pikavauhtia! Viimeisetkin tonttulakit ovat nyt tipahtaneet postiluukusta ja oon niin innoissani! Infoa tipahtelikin kaikille kuvauksiin tulijoille sähköpostitse jo viikonvaihteessa ja olen ihanasti saanut lisätietoa teidän ipanoistanne. Kaikki nuo kirjoitukset luettuani olen varma, että päivästä ei ainakaan tule puuttumaan vauhtia eikä menoa, hieman ujompiakaan persoonia unohtamatta.

Laittamienne viestien pohjalta ajattelin rustailla vielä lyhyesti ajatuksiani siitä, miten kuvaukseen kannattaa valmistautua erityisesti lapsen kannalta tuohon jännittävään päivään!


Jo kotona kannattaa ottaa huomioon kuvauspäivä päikkäreiden, ruokailun ja vaatteiden vaihdon suhteen. Kuvausvaatteet kannattaakin pukea jo kotosalla (varoen ruokatahroja!). Myös paikanpäällä voi vaihtaa vaatteet kunhan saapuu jo ajoissa paikalle.

Millaiset vaatteet sitten kannattaisi laittaa lapselle? Kaikki saivat sähköpostiinsa esimerkkikuvan joulukortista ja taustan ollessa hieman murretun sininen, vaalealla rekvisiitalla varustettuna (yhdistelmänä tietysti puisia materiaaleja) kannattaa miettiä asuja sen kannalta. Murretut sävyt sopivat kuvaukseen todella hyvin, harmaa, luonnonvaalea, ruskea, vaaleanpunainen.. Kannattaa tsekata, että vaatetus sopii hyvin myös tonttulakin sävyyn (ja tilasin juuri tätä kuvausta varten kasan uusia tonttulakkeja joita voi myös lainata kuvauksiin!).

Vaatetus on tietysti tärkeässä osassa erityisesti sisaruskuvissa. Kannattaa välttää suuria, ehkä hieman sekavia kuvioita ja tyystin erityyppisiä vaatetuksia -silti vain mielikuvitus on rajana! Lapsella saa olla vaikkapa elloksesta tilattu pipariasu, joulupukin parta tai vaikkapa poronsarvet. Veli saa olla muuttuneena joulupukiksi ja sisko muoriksi. Toiselle mustat harmaat housut ja valkoinen paita, toiselle valkoiset housut ja harmaa paita.. Mitä vain.


Millaista rekvisiittaa kannattaa napata kotoa mukaan?
Kuvaustaustaan sopivaa rekvisiittaa löytyy, mutta oman mielen mukaan rekvisiitta voi toki olla myös omia jouluaiheisia pehmoleluja, helistimiä jne.. Nämä rekvisiitat kannattaa pakata laukkuun ajoissa ja näyttää niitä lapselle vasta kuvauksen alettua jolloin innostus ja rohkeus tutuista leluista saattaa tuoda hymyn huulille!

Älä jännitä, älä luo turhaa jännitystä lapselle. "Tänään mennään kuvaukseen ja muistat sitten varmasti hymyillä tädille" ovat lausahduksia jotka pääsevät suusta niin kovin helposti. Äänensävystä riippuen tämä kuitenkin luo lapselle paineita ja jännitystä ilmoille joka ei kuvausta ajatellen ole tarpeen. Lapselle ei välttämättä edes kannata kertoa että päivästä on tulossa yhtään ihmeellisempi! Te nyt ikäänkuin kauppareissun yhteydessä käytte yhdessä paikassa ja eikä lapselle ehdi muodostua mielikuvaa siitä, että päivästä olisi tulossa jännittävä.

Parhaassa tilanteessa lapsi ilmaantuu hieman hölmistyneenä paikalle ja alkaa tutkailemaan tuomiani leluja ja rekvisiittoja ilman että edes hoksaa sen juuri olevan tarkoitus. Kuvaustilanteen kuuluu olla lapselle leikkihetki josta hänelle jää hauska tunne myös jälkikäteen. Mielummin itkua siitä, että leikkituokio loppuu liian aikaisin kuin siitä kaikki jännitys laukeaa kesken kuvauksen kun lapsi ei oikein tiedä mitä tässä nyt tehdään.

Kuvaustilanne elää aina lapsen mukaan ja on paljon eroa sillä -kuvataanko lasta yksinään vai onko joukossa mukana sisaruksia, lemmikkejä tai vaikkapa vanhemmat.


Entä jos lasta ujostuttaakin ihan hirveästi, tai se on yhtä sekasortoista uhmaikää -tai se ei vain yksinkertaisesti pysy sitten millään paikallaan?

Olen kuvaillut kymmenien jälkeen vielä kymmeniä lapsia! Uskokaa tai älkää, niin sinne mahtuu niitä uhmakkaita joita johdatellaan kuvaustilanteisiin heidän huomaamattaan. Vauhtia hidastellaan erilaisilla leluilla ja kikkakolmosilla (ja nelosilla, vitosilla, kutosilla ja joskus mennään seiskaan asti..). Onhan se nyt ymmärrettävää että ei haluaisi paikallaan pysyä -varsinkin jos sitä on juuri oppinut hirmuista vauhtia etenemään!

Ujoimpien kanssa otetaan ihan iisisti ja on tärkeää että vanhemmat ovat mukana kuvaustilanteessa -istumassa mukana rekvisiitan joukossa leikkien leluilla ja ihmettelemässä miten hauskan tuntuinen se viltti onkaan. Kun ipana rohkaistuu -vanhempi voi hivuttautua pikkuhiljaa kauemmaksi lapsesta jolloin kuvaan niin, ettei lapsi edes huomaa olevansa tilanteessa yksin. Mikäli lapsi vierastaa esimerkiksi minua, menomme on mahdollisimman rauhallista jotta lapsi voi omaan tahtiinsa tutustua (pääsääntöisesti oma-aloitteisesti tai hieman johdattelemalla) minuun ja ylipäätään tilanteeseen ja rohkaistua

Tärkeintä, pidetään hauskaa!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi! Koska haluan huomata kaikki saamani viestit (ja vastata niihin!) julkaisen viestit vasta, kun olen lukaissut ne itse läpi ^_^ !

© IKUISTETAAN TUNNE.

valokuvaaja Kankaanpää, valokuvaaja Karvia, perhekuvaus, muotokuvaus, studiokuvaus, tapahtumakuvaus, hääkuvaus, hautajaiskuvaus, joulukorttikuvaus, minikuvaus, huomenlahjakuvaus, lapsikuvaus, Jonna Lentovaara

Maira Gall